Pelkään yötä ja sen kylmyyttä
Kun maailma kuolee ympäriltä ja
jättää minut yksin haamujeni kanssa
Ne valuvat sänkyyni, paitani alle
ja kiertävät pistävät sormensa keuhkojeni ympärille
Ne puhuvat vakuuttavasti inhosta
ja arvottomuudesta
ja kynsivät ihooni vuotavia haavoja
Ja lupaavat tulla jälleen ensi yönä takaisin
vaikka anelen niiltä itkien armoa
Enkä enää uskaltaisi elää
ensi yöhön saakka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti